Miksi valvontajärjestelmät on suunnattu nykyaikaisiin älypuhelimiin enemmän kuin koskaan ennen?

Mikäli mietimme jotain esinettä, joka kuvaa aikaamme, on älypuhelin varmasti erittäin hyvä symboli. Riittää, kun katsot ympärillesi vaikkapa bussissa tai linja-autossa: melko varmasti näet ympärilläsi ihmisiä, jotka selaavat kännykkäänsä. Älypuhelimesta on tullut erottamaton osa arkeamme, mutta samalla ne ovat ihanteellisia, mitä tulee valvonta- ja vakoiluohjelmiin. Nykyaikainen älypuhelin on väärin käytettynä tehokas valvontalaite.

Puhelimet muuttavat arkemme

Palataan kuitenkin siihen, mistä kaikki alkoi, eli puhelimien yleistymiseen. Kehityksen voi katsoa alkaneen 1990-luvulta, kun GSM-puhelimet alkoivat hiljalleen yleistyä. Nämä alkeelliset luurit oli suunniteltu puheluihin sekä lähettämään ja vastaanottamaan tekstiviestejä, joten kovin paljoa valvottavaa ja vakoiltavaa ei näistä puhelimista löytynyt. On makuasia, että mistä kohtaa katsoo älypuhelimien ajan alkavan, mutta yksi virstanpylväs oli vuonna 2007, kun Apple julkisti ensimmäisen iPhonensa. Tästä alkoi kehitys, jossa puhelimen sovelluksista tuli entistä tärkeämpiä ja hiljalleen Android- ja Applen iOS-puhelimet syrjäyttivät Nokian mallit markkinoiden kärjestä. Puhelimet monipuolistuivat kehityksen ansiosta ja pian sovelluskauppoihin ilmaantui eri sovelluksia aina peleistä pankkiapplikaatioihin. Puhelimien tehokkuus parani ja pian käytännössä älypuheliminen omistajalla oli taskussa myös pelikone. Mobiilipelien suosio kasvoikin ja niistä muodostui merkittävä osa pelivalmistajien liiketoimintaa: tekniikan kehittyminen mahdollisti entistä näyttävämpien pelien pelaamisen puhelimella ja suosio kasvoi. Kännyköillä oli pian mahdollista pelata mobiilipelien lisäksi myös nettikasinolla, kuten NetBet Nettikasino -sivun kaltaisilla pelipaikoilla. Puhelimien kehitys helpotti siis myös nettikasinokokemuksen saamista: nyt pelaaminen onnistui kännykän avulla melkeinpä missä vain, kunhan siellä oli toimiva nettiyhteys.

Paljon arvokasta dataa puhelimissa – ja se kiinnostaa

Kaikki tämä kehitys tarkoitti sitä, että puhelimiin kertyi yhä enemmän ja enemmän tärkeää ja arvokasta dataa – määrää on edes turha verrata vanhoihin GSM-puhelimiin! Tämä valtava määrä dataa kiinnostaa monia ja siksi voidaankin puhua vakoilu- ja seurantaohjelmista, jotka on suunnattu nimenomaan juuri puhelimiin. Elämme maailmassa, jossa lähes kaikki ovat yhteydessä toisiinsa tietoverkkojen avulla ja monet käyttävät juuri puhelinta näiden yhteyksien muodostamiseen ja ylläpitämiseen. Monet varmasti jo tietävät, että kaikki mitä he netissä tekevät, voidaan jäljittää heihin. Luultavasti tämä tuli viimeistään selväksi vuonna 2013, kun Edward Snowden paljasti NSA:n mittavan vakoiluohjelman, jolla vakoiltiin ihmisten verkkoviestintää. Ihmisten seuraamisesta eivät ole kiinnostuneet ainoastaan hallitukset, vaan myös yritykset, sillä data on heille kullanarvoista tietoa liiketoimintaa ajatellen. Tästä syystä eri applikaatiot mitä lataat internetistä, kysyvät suostumusta tietojen keräämiseen. Harva meistä lukee näitä käyttöehtoja ja luovuttaa tietonsa yrityksen käytettäväksi ilmaista palvelua vastaan. Tämä on ollut pelin henki pitkään sovellusmarkkinoilla, mutta viime aikoina Apple on tarjonnut käyttäjille mahdollisuutta rajata sovellusten tiedonkeruuta iPhonessa. Tämä on johtanut kipakkaan sananvaihtoon Facebookin ja Applen välillä.

Miten dataa sitten kerätään?

Miten dataa puhelimista sitten kerätään, saattaa moni kysyä. Lähtökohtaisesti on niin, että puhelimessa itsessään on paljon sensoreita, joiden avulla voidaan tehokkaasti kerätä dataa. Puhelimessa on esimerkiksi sensoreita, jotka jäljittävät puhelinta, seuraavat tapaa millä pitelet puhelinta sekä tapojasi käyttää puhelinta jne. Sovellukset puolestaan käyttävät tätä dataa parantaakseen kuluttajakokemusta. Se, miten paljon tätä dataa kerätään ja minne se kirjataan, riippuu puhelimen valmistajasta. Lisäksi Android ja iOS keräävät dataa: Android yhdistää laitteen Google-tiliisi, kun kirjaudut ja Apple kerää dataa samalla tavalla, mutta sen sanotaan jäävän iPhoneen. Apple kuitenkin jakaa dataa joidenkin kolmansien osapuolten kanssa.

Varo haittaohjelmia

Edellä mainitut seuranatatavat ovat yritysten ja valtioiden käyttämiä, mutta oma lukunsa ovat haittaohjelmat, jotka pyrkivät varastamaan tietoja puhelimestasi. Suomessa tutuksi viime aikoina on tullut Flubot-haittaohjelma, joka pyrkii asentamaan sovelluksen uhrin puhelimelle ja varastamaan tiedot tätä kautta. Kuten huomaamme, puhelimissa oleva data kiinnostaa tiedustelupalveluita, puhelinvalmistajia, sovellusten kehittäjiä sekä huijareita.